keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Arkiaamu

Kainalosta kuuluu iloista jokellusta ja maiskutusta. Selän takaa kuuluu pientä tuhinaa. Ei muuta. Mies on siis jo noussut ja lähtenyt töihin. Avaan silmät. Minua napittaa kaksi suurta tummansinistä silmää. Rimpula ottaa sormet pois suustaan ja hymyilee leveästi. Selkäni takaa lätsähtää pieni käsi poskelleni ja jää siihen. Pian sieltä selän takaa kuuluu: "Mamma, mennään akaertaan."

Ja näin alkaa jälleen uusi aamu.

Pyörähdys selältä vatsalle

Ähinää, puhinaa, ähellystä. Välietappi kyljellä maaten, hetken keikkuen. Sitten, vihdoin, vatsalle! Tyytyväinen neti makoilee vatsallaan, ihan kuin aplodeja odottaen. No, aplodeja ja kehuja hän saakin.

Ikää oli 3,5 kuukautta. Meidän pieni Rimpula.