Odotan vain ajan kulumista. Unohdan, että minun elämäni on tässä ja nyt. Tuijotan kalenterista viikkojen kulumista. Luen vauvan kasvusta ja odotan, että se ja se viikko saavutettaisiin jo.
Haluaisin, että tämä raskaus olisi jo ohitse ja saisin pidellä sylissäni pientä vauvaamme. Samalla toivon, että raskaus etenee rauhallisesti täysille viikoille. Sen takia tuijotan kalenteria ja toivon täysien viikkojen olevan jo nyt.
Silti minun pitää muistaa nauttia jokaisesta päivästä. Muistaa elää jokaisena päivänä. Koska oikeasti tämä päivä on se ainoa, joka on olemassa. Eilinen on jo mennyt. Eikä huominen ole vielä tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti