Väsy

Aamutee jäi väliiin kiirehtiessämme avoimeen päiväkotiin, ja tuntuu että väsymys ei ole hellittänyt koko päivänä. Kaupunkiimme avattiin tällä viikolla avoin päiväkoti. Toiminta on ollut tauolla kaksi vuotta tilojen puutteen takia, joten me olemme ensikertalaisia tässä hommassa. Kannatti kuitenkin jättää aamutee väliin, sillä meillä oli todella mukavaa!

Ensin leikimme sisällä olevilla leluilla ja seurustelimme muiden lasten ja vanhempien (ja isovanhempien) kanssa. Ja koska uudet lelut ovat aina kivoja, Vauhtihirmu viihtyi todella hyvin. Välillä jopa ilman mammaa! Sain hetken istuskellä pöydän ääressä lukemassa lehteä kun poika leikki lattialla. Aaahhh.

Sen jälkeen syötiin eväitä ja juotiin kahvia. Meillä oli tietty allergisina omat eväät mukana, mikä oli huomioitu loistavasti. Paikalta löytyi sekä mikro että jääkaappi, joten ensi kerralla voin ottaa muitakin kuin huoneenlämmössä säilyviä ja huoneenlämpöisinä syötäviä eväitä.

Sitten siirryttiinkin ulos leikkimään. Samassa kiinteistössä sijaitsee myös muuta päiväkotitoimintaa, joten pihassa oli paljon erilaisia leikkivälineitä. Eli poika viihtyi niin hyvin, että piti vähän houkutella kotiinlähtiessä. Onneksi energiaa oli palanut, joten houkutukseksi riitti maininta kotona odottavasta kana-riisiateriasta.

Ruuan jälkeen kotona koitti sitten päiväuniaika. Ja hallelujaa! Ensimmäistä kertaa varmaan yli viikkoon poika nukahti ilman taistelua! Olemme olleet syystä tai toisesta vähän tavallista enemmän kotona viime aikoina, ja sen on kyllä huomannut arjessa. Vauhtihirmu on ollut vähän känkkäränkkä, rytmit ovat menneet niin ja näin, ja sekä päivä- että yöunille meno on ollut aikamoista taistelua. Nyt olemme toivottavasti päässeet taas tavalliseen reippaaseen arkirytmiin, joten helpotusta on luvassa.

Syksyn tullen alkavat myös minun kouluni ja harrastukseni. Lisäksi meillä alkaa perhejumppa. Poika on ratsastanut läpi kesän, eli se jatkuu ennallaan. Mutta perhekahvilat ovat olleet tauolla kesän, joten nyt avoin päiväkoti oli enemmän kuin tervetullut. Plussaa siinä on myös se, että se on auki joka arkipäivä. Perhekahvilat, joissa me olemme vierailleet, ovat olleeet auki vain kaksi kertaa viikossa, joten nyt arkiviikon aikatauluun tulee kaivattua vapautta, kun ei ole 'pakko' mennä tiettyinä päivinä.

Kesän aktiviteetit ovat olleet oman aktiivisuuden varassa. Onneksi tuttuavapiiriimme kuuluu muitakin lapsiperheitä, joten olemme porukalla kokoontuneet puistoihin ja toistemme luo. Mutta nyt saa talven nauttia jonkun toisen organisoimasta ja järjestämästä toiminnansta. Aaahh.

Mutta se väsy. Se ei oikein ole päästänyt otteestaan koko päivänä. Vaikka olen itse herännyt ennen herätyskelloa. Johtuukohan se oikeasti siitä, että aamutee jäi väliiin? Kyllähän siinäkin on jonkin verran kofeiinia. Mutta väsy ei helpottanut edes iltapäiväteen jälkeen. Pitäisiköhän koittaa välillä levätä? Ja mitä se oikein on? Nimimerkillä: talossa vilkas kaksivuotias...