Ensimmäinen neuvolakäynti on tänään. Vauhtihirmua odotellessa tämä oli älyttömän jännittävä tapahtuma. Nyt odottelen aika rauhallisin mielin. Ensimmäisellä kerralla neuvolasta saa kasan esitteitä, verenpaine mitataan ja sitten taidettiin pissata purkkiin. Ja onhan sen äitiyskortin saaminen aika juhlallista.
Ja niin. Pitäisi siellä käydä vaa'allakin. Olen kuitenkin päättänyt, että en aio käydä neuvolan vaa'alla, vaan punnitsen itseni kyseisen päivän aamuna omalla vaa'alla. Toivotaan, että se sopii myös neuvolan tädille. Syy, miksi haluan käydä mieluummin kotivaa'alla on se, että inhoan kun minua "kytätään", ja tämä punnitseminen on ainoa niistä mittauksista ja tutkimuksista, jonka voin hoitaa kotona.
Toinen syy on se, että minun painoni heittelee päivän mittaan jopa kahdella kilolla. Eli riippuen siitä, olisiko neuvola-aika aamulla vai illalla, niin vaaka näyttää aivan eriä. Eli jos sitä painonkehitystä halutaan oikeasti seurata, niin luotettavimman tuloksen saa, kun punnitsen itseni aina samalla tavalla, ensimmäiseksi aamulla.
Ja on vielä kolmaskin syy. Ne jo valmiiksi kertyneet kolme kiloa. Ne harmittavat niin älyttömästi, että en halua tuijottaa sitä lukua vieraiden edessä. Vaikka aion kertoa neuvolaan tasan tarkkaan oikean luvun, en halua tuijottaa sitä oikeaa lukua julkisesti. Ehkä vähän lapsellista, mutta myönnän olevani välillä lapsellinen.
En ole vielä kolmeakymmentäkään, joten kyllä tässä hyvin voi olla vähän lapsellinen. Mutta palataan asiaan neuvolakäynnin jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti