Hee-he-hee-he arvatkaapas miiitä? Täällä on nukuttu jo kaksi yötä! Kaksi yötä! Ihmekös tuo, jos Inssistä laulattaa ja naurattaa! (Kiitos Valeäiti uudesta lempinimestä!)
Viime yönä heräsimme vain muutaman kerran, eikä Vauhtihirmu ollut kertaakaan hereillä kauaa. Minä sammutin yövalon puoli yhden aikaan ja poika herätti minut seitsämältä. Ja tunsin itseni pirteäksi. Ihanaa!
Sitä edeltävänä yönä olimme tunnin verran hereillä joskus pikkutunneilla, kun poju piehtaroi ensin omassa sängyssään ja sitten meidän sängyssämme. Silloin sain kuitenkin jäädä sänkyyn vielä kun Vauhtihirmu ja Haaveilija nousivat ylös, joten sain silloinkin unta noin 6,5 tuntia.
Vielä kun pääsisi tästä melkein kaksi viikkoa vaivanneesta flunssasta eroon, niin olisin varmaan kuin uusi ihminen. Onneksi meillä kaikilla on kuitenkin vain flunssa, eikä mitään sen vakavampaa. Olen kyllä katsellut Vauhtihirmua sillä silmällä, että milloin pitää mennä lääkäriin kurkkaamaan korvat ja kuuntelemaan keuhkot. Mutta ainakaan vielä ei ole tarvinnut mennä.
Toivottavasti saamme siis nukkua vielä enemmän ja olla suht terveitä tulevien pyhäpäivien ajan.
Muuten. Kun antaa pikkusormen, se vie koko käden. Nimittäin. Nyt kun olen saanut vähän enemmän unta, niin haluan sitä sitten vielä enemmän! Olen jo alkanut haaveilla kokonaisista yöunista! Tällaista haavetta minulla ei ole ollut kahteen vuoteen! Katsotaan, milloin haave käy toteen. Ehkä jo nyt pääsiäisenä? Saako pääsiäispupulle esittää toiveita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti