Viime viikon sunnuntaina luulin (Vielä muutama päivä), että tiistaina tai keskiviikkona saisin tietää, pitääkö vielä odottaa yksi kuukausi. No sitten huomasinkin katsoneeni päivät väärin, ja totesin oikean päivän olevankin lauantai.
Meillä oli vieraita koko viikonlopun, niin en halunnut tehdä testiä. Mutta koska mitään muutakaan ei tapahtunut, olin aika varma, että nyt olisi tärpännyt. Sitten tuli sunnuntai ja meillä oli edelleen vieraita, eikä mitään tapahtunut. Ja sitten tuli maanantai, ja päätin tehdä testin heti aamulla.
Kuukautiset myöhässä jo kaksi päivää. Olin aivan varma, että tästä tulee paras päivä ikinä! Tein testin ja jätin sen odottamaan. "Positiivinen tulos tulee näkyviin yhdessä minuutissa. Negatiivisen tuloksen varmistamistumiseen pitää odottaa kolme minuuttia." Laskin päässäni sekunteja. Sitten Vauhtihirmu tulee pyytämään aamujuomaansa. Menen laittamaan hänelle sitä. Palaan vessaan katsomaan tikkua.
Se on negatiivinen.
Tuijotin tikkua, enkä tuntenut mitään. Ei surua, ei epäuskoa, ei pettymystä. Ei mitään. Onneksi meillä oli kiire aamun rientoihin, niin minun ei tarvinnut jäädä pohtimaan asiaa Vauhtihirmun pyöriessä jaloissa.
Nyt poika nukkuu ja minä istun yksin tässä tietokoneen ääressä. En tiedä, mitä tästä asiasta pitäisi ajatella. Jo ennen viikonloppua päätin, että teen testin vasta kun olen varma, että se on positiivinen. En halua enää tehdä negatiivisia testejä.
Nyt se on kuitenkin taas tehty. Negatiivinen testi.
Kuukautiset eivät ole vieläkään alkaneet, joten nähtävästi minun pitää vielä odottaa. Mitä? Se jää nähtäväksi.
Mitäs olen mennyt sanomaan, että inhoan odottamista. Ihan kuin maailmankaikkeus yrittäisi opettaa minulle jotain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti