...ja ihanat Pikkuisen potkut, jotka näkyvät vatsanahan läpi.
Vaikka vauva on pikkuinen, potkut ovat kaikkea muuta. Jos kohtukäyttäytymisestä voi ennustaa jotain tulevasta vauvasta, niin meille on tulossa rytmikäs ja riehakas vauva. Potkusessiot toistuvat päivittäin aika lailla samoihin aikohin. Ja ne tosiaan NÄKYVÄT vatsanahan päältä. Ne tuntuivat käteen jo pari viikkoa sitten, mutten uskonut että ne voisivat näkyä jo nyt.
Vielä en saanut tallennettua niitä videokameralle, koska siihen mennessä kun olin löytänyt videokameran, potkut olivat jo siirtyneet alas taakse. Nyt minulla on kuitenkin valmiiksi ladattu videokamera käden ulottuvilla kännykän, kaukosäätimien ja vesimukien (useampi, ettei minun tarvitse nousta hakemaan lisää niin usein) kanssa.
Näin muuten viime yönä unta että ultrassa lääkäri vahingossa paljasti meille tulevan vauvan sukupuolen. Lääkäri oli kirjoittanut raporttiin jotain yleistä voinnista ja maininnut siinä myös, että tyttövauva voi hyvin. Voi ajatelkaa, jos meille oikeasti tulee tyttö! Minä ja mies molemmat vähän ajattelemme, että siellä saattaisi olla tyttö. Me molemmat kuitenkin myös uskomme, että poika siellä on. Tällainen epävarmuus on kivaa. On hauskaa arvuutella ja mietiskellä. Tätä asiaa.
Olen yrittänyt levätä, mutten ole saanut pidettyä supistuksia poissa. Niitä ehtii tulla kolme jo sillä aikaa kun kävelen sängystä vessaan, vessasta alakertaan ja siitä portaiden juurelta sohvalle. Toissapäivänä päätin, että nyt yritetään saada edes yksi päivä ilman supistuksia. No yritin sitä eilen. Eilen oli kuitenkin tavallista stressaavampi päivä, kun poika oli väsynyt silloin kun olisi pitänyt lähteä isoisän luokse hoitoon. Poika jäi sitten kotiin, nukkui hetken, ja isoisä tuli myöhemmin takaisin leikkimään pojan kanssa.
Supistuksia tuli eilen yli 30, mikä ei ole ollenkaan hyvä, koska niitä ei saisi tulla ollenkaan. Tänään on tullut "vasta" kymmenkunta. Ja tänään en ole tehnyt muuta kuin tullut alakertaan, laittanut itselleni puuroa, lämmittänyt lounaan ja vaihtanut pojan kakkavaipan. Jos joku lukijoista on joutunut raskausaikana vuodelepoon, niin kertokaa ihmeessä, kuinka se on käytännössä onnistunut! Varsinkin jos teillä on kotona muita lapsia! Ja jos jollain on kokemuksia etisestä istukasta, niin siitäkin saa mielellään jakaa kokemuksia. Yhdelläkään minun tutullani ei ole ollut etistä isukkaa, joten muiden kokemuksia olisi kiva kuulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti